Turvallisuuden, varautumisen- ja liikuntakulttuurin kehittämispalvelut


Työturvallisuus- ja järjestyksenvalvojakorttikoulutukset
Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuuskorttikäytännön tavoitteena on mm.
- antaa perustietoa työsuojelusta
- tukea työnopastusta yhteisillä työpaikoilla-
- pyrkiä vähentämään työtapaturmia, vaaratilanteita ja haitallista kuormittumistaHintaan sisältyy opetus, oppimateriaali, kurssikoe ja työturvallisuuskortti.


Järjestyksenvalvojan peruskoulutus toteutetaan sisäministeriön määrittelemän sisällön mukaisesti. Koulutukseen sisältyy teoriakoulutuksen lisäksi voimankäytön ja turvallisuustarkastusten harjoittelua sekä ensiapu-, pelastus- ja alkusammutuskoulutusta.

Pelastus-, poistumis- ja turvallisuussuunnitelmat

Rakennukseen tai muuhun kohtee, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. (Pelastuslaki 15 §)

Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastussuunnitelmassa esitetään kohteeseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit sekä annetaan ohjeet niiden ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseksi.

Varautuminen, valmiussuunnittelu

Kunnalla on niin normaalioloissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin keskeinen vastuu väestön tarvitsemien peruspalveluiden sekä muun tärkeän ja kriittiseksi arvioidun palvelu- ja hyödyketuotannon huolehtimisesta. Jotta kunta pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, tulee sen varautua erilaisiin tilanteisiin etukäteen. (Kunnat.net)

Kuntien varautumisen painopiste on normaaliolojen häiriötilanteissa, kuten sään ääri-ilmiöiden ja vesi- sekä sähköhuollon ongelmissa. poikkeusolot on titysti myös otettava huomioon. Kattavan poikkihallinnollisen (tarvittaessa ylikunnallisen) valmiussuunnitelun avulla kunta varautuu häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin ja näin huolehtii elintärkeiden palveluiden saatavuudesta eri turvallisuustilanteissa.

Arjen turvallisuus

Kuntien turvallisuustyön keskeinen työkalu on paikallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät hankkeet ja ohjelmat, joita pyritään viemään eteenpäin seuraavien vuosien aikana. Turvallisuussuunnitelmat uusitaan yleensä valtuustokauden alussa. (Kunnat.net)

Arjen paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on parantaa arjen turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää sekä lisätä ihmisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Pidetään kuntalaisista huolta ja tehdään turvallisuudesta vetovoimatekijä.

Turvallisuuskoulutukset, -luennot

Työturvallisuuskorttikoulutukset, turvallisuuskävelyt, poistumisharjoitukset, kiinteistöjen turvallisuusluennot mm. liikuntalaitokset, oppilaitokset, tapahtumaturvallisuus.

Turvallisuskoulutusten ja luentojen avulla osaaminen lisääntyy ja turvallisuusasenteet kehittyvät.

Liikuntakulttuurin kehittämispalvelut

Kunnan liikuntapoliitiset ohjelmat, liikuntaorganisaation kehittäminen, liikuntapaikkaselvitykset ja liikunta-avustusten koordinointi.

Uuden kunnan tehtäväksi "jää" terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Liikunta on tärkeä, jollei tärkein työväline terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Miten sinun kuntasi jär­jes­tää asuk­kai­den­sa hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­sen liikunnan näkökulmasta tulevaisuuden kunnassasi?...entä tarvitseeko kuntasi apua liikunta-avustusten hakuprosesseihin liittyen?